Kävimme lauantaibrunssilla Krullassa tovi ennen reissua, ja edelliskerrasta oli ehtinyt vierähtää huomaamatta vuosia. Krullaan liittyy paljon hyviä muistoja, sieltä aikoinaan brunssi-intoiluni alkoi, se oli se ihan ensimmäinen brunssikokemukseni. Muistan hyvin kuinka luksusta oli aloittaa sunnuntai Krullan herkullisen buffan äärellä, ja avata sanomalehti pyöreälle kahvilapöydälle. Brunssikokeilut laajenivat, mutta Krulla säilyi suosikkina viehättävän miljöönsä, herkullisten kakkujensa ja monipuolisen brunssinsa myötä. Sitten koitti päivä, että kahvila muutti nykyiselle paikalleen. Kävin paikan päällä kerran, mutta samaa hohtoa ei enää ollut. Niinpä Krulla jäi ja unohtui. Kootessani teille brunssilistausta (kyllä, se tulee viimein – ensi viikolla, lupaan), sain inspiraation suunnata Krullaan pitkän ajan jälkeen uudelleen.
Vastaanotto oli lämmin ja hymyilevä, ja meidät ohjattiin viehättävään kulmapöytään kadulle näyttävien ikkunoiden ääreen. Tarjoilupöytä sijaitsi liki, mutta sen anti tuntui suppealta. Tarjolla oli perusantimia; salaattia, kalaa, leikkeleitä, croissantteja ja juustoja, sekä jogurttia myslin ja marjojen kera. Leipävalikoima oli vaatimaton, mutta kuitenkin tuore ja maistuva. Hintaan sisältyi listalta erikseen tilattava valinnainen aamiaisruoka, mikä selitti sellaisten herkkujen kuin vaikkapa munatuotteiden puuttumisen tarjoilupöydältä.
Kasattuamme lautaselle aamiaistarpeita, jäimme odottelemaan tilauksen ottoa, suunnitelmissa oli tilata erikoiskahvi brunssin jatkoksi sekä munakas lämpimäksi annokseksi. Tilausta sai kuitenkin odottaa niin kauan, että kyllästyksissämme haimme pöydästä brunssiin kuuluvaa (haaleaa) kahvia ja alkuruoan jälkeen ei tuntunut enää luontevalta jäädä odottelemaan munakasannosta. Niinpä päädyimme molemmat vaihtamaan suolaisen makeaan, ja tilasimme pannukakkua marjoilla sekä vaahterasiirapilla. Lautasella saapui yksinäinen pannukakku, enkä hyvällä tahdollakaan löytänyt tai maistanut annoksesta vaahterasiirappia, se siis osoittautui vähän pettymykseksi.
Pannukakkua odotellessani korkkasin eniten odottamani, eli jälkkäripöydän. Se näytti vaatimattomalta, mutta ulkonäkö petti. Krullan vahvuus eittämättä ovat edelleen kakut, ja voi että, ne vasta taivaallisia olikin! Juuri kun olin maistellut molempia pöydällä olleita, kannettiin tilalle uusia ja erilaisia makuja. Kaikkea ei vain jaksanut, vaikka niin houkuttelevina ne siinä nököttivätkin. Olisi vain pitänyt skipata koko suolainen osuus ja pysyä kakuissa! :) Pieni pyyntö Krullalle; miten olisi pelkkä kakkubrunssi? Menisin varmasti! Sen sijaan normibrunssina tähän hintaan saa mielestäni parempaakin, vaikka ei tämä huono ollut, vain vähän tylsä.
Krulla erottui monista muista brunsseilla pöytiintarjoilulla ja tilattavilla annoksilla, harmi vain, että ensimmäinen toimi hitaasti (tai sitten syy oli nurkkapöytämme sijainnissa) ja jälkimmäinen (ainakin se pannari) oli niin kovin pieni. Krullan tila, vaikka viehättävästi laitettu olikin, oli mielestäni turhan iso ja ravintolamainen tuntuakseen intiimiltä ja kahvilamaiselta, mikä oli selvästi Krullan vahvuus aiemmin. Paljon potentiaalia tässä brunssissa kyllä oli, mutta mielestäni vaatisi kokonaisuuden tietoista työstöä. Lueskelin tätä kirjoittaessani brunssiarvioita Krullasta keväämmältä, ja niiden kuvissa valikoima näytti huomattavasti laajemmalta ja kuvausten perusteella brunssi oli hyvin toisenlainen, myös hieman hintavampi – onkohan tämä siis vasta muuttanut muotoaan vai onko kesäkauden takia brunssi toisenlainen?
