Tämä viikonloppu on tarjoillut ihanaa esimakua kesään. Luonto on puskenut maiseman täyteen kirkasta vihreää ja aurinko on lämmittänyt niin, että vaatekerroksia on saanut pikkuhiljaa kuoria pois aina lyhythihaiseen asti. Olemme kävelleet pitkät lenkit niin Laajalahden kauniissa maisemissa kuin Seurasaaren merellisessä miljöössä. Istuneet pitkälle iltaan puistossa (auringon laskettua tosin ei enää niinkään lämmintä) ja syöneet vuoden ensimmäiset irtojäätelöt. Laskeskelin, että juhannukseenkin on enää alle kuukausi. Missä vaiheessa oikein siirryttiin näin kesän kynnykselle?
Kaikki ulkona vietetyt tunnit tarjosivat todella tervetullutta tuuletusta ajatuksiin, jotka ovat viime aikoina pyörineet varsin yksioikoisesti asuntoasioiden ympärillä. Vaikka eihän sitä näin ison asian ääreltä kokonaan voi kuvitella pääsevänsä pois, mutta toisaalta ihan sitä en edes tavoitellut. Ensi viikolla pitäisi kuroa töitä kiinni, joita tällä viikolla jäi hieman rästiin. Lisäksi täytyy vauhdilla selvittää tulevan taloyhtiön isännöitsijän kanssa niin remontin toteuttamisen vaatimuksia kuin lunastusoikeusajan saamista mahdollisimman nopeasti pyörimään. Olen alkanut vähän huolimaan molempia, mutta yritän olla keulimatta ajatusten suhteen vaan yritän keskittyä asia ja askel kerrallaan ajatteluun.
Tämä aika on hankalaa vaihetta hameihmiselle. Mustat sukkahousut tuntuvat aivan liian paksuille, mutta ihan ei vielä uskalla lähteä ulos paljainkaan säärin. Inhoan ihonvärisiä sukkahousuja, mutta nyt oli pakko turvautua niihin. Tosin jos lämpimät säät jatkuvat tätä tahtia, ehkä ei monenakaan kertana enää tarvitse vaan voi paljastaa talven kalpeat koivet talvikauden kerrosten alta.
Mekko: Object / Bleiseri: Zara / Kengät: Bianco / Laukku: Coach / Aurinkolasit: Bik Bok, saatu blogin kautta
