Mietin tänä aamuna sitä, miten hassua on, ettei maanantaiaamuna lähdekään töihin, tänään kun on yksi lomapäivistäni. Heti sen jälkeen havahduin siihen, että itse asiassa jäljellä on kaksi maanantaita, joista niistäkin toinen on viimeinen päiväni palkkatyössä. Tämä ei tarkoita sitä, että olisin jo jäämässä pois (vaikka sekin on jo jännittävän lähellä), vaan sitä, että olen nivonut kertyneitä lomapäivinäni viikonloppujen yhteyteen niin, että tutut maanantait käyvät vähiin.
Olen ollut viime päivinä erityisen stressaantunut ja edellisyönäkin heräilin jatkuviin painajaisiin. Mieli selvästi työstää lähestyvää muutosta ja samalla kun se alkaa mielessä konkretisoitumaan, puskee myös jännitys ihan uudella tapaa pintaan. Myöhemmin tänään on jatkotapaaminen yritysneuvojan luona, ja sekin hermostuttaa. Nyt käydään läpi laskelmiani ja tietty kauhuskenaarioissani mietin, että olen mennyt exceleissäni ihan metsään (kuten aiemmin mainitsinkin, exceleiden pyöritys on inhokkityötäni, eikä todellakaan vahvuuteni) ja olenkin enemmän ulalla kuin olin ajatellut ja vielä näin lähellä h-hetkeä. On kuitenkin todella hienoa, että tällaista palvelua on saatavilla ja vieläpä maksutta – rahareikiä kun tässä on jo ihan riittävästi muutenkin.
Olen siis harmillisen huonosti päässyt nauttimaan helteistä vapaapäivistä huolimatta ja osa syynä on sekin, että loukkasin kai jalkani jotenkin kohta pari viikkoa sitten, eikä se millään ota parantuakseen. Niinpä näinä lomapäivinä olen pysytellyt kotona tai ihan lähikulmilla rasittaakseni sitä mahdollisimman vähän, mutta harmikseni tänä aamuna totesin, ettei oikeanpuoleinen kantapää edelleenkään kestä normaalia astumista. Ehkä alkaa jo olla aika harkita lääkärillä käymistä.
Toivotaan siis, että lämpimät säät vielä jatkuvat! Ja toisaalta, viimeistään sitten heinäkuun puolen välin jälkeen arki rytmittyy muutenkin ihan toisella tapaa, niin eiköhän kesäisestä Helsingistä vielä ehdi nauttia!
Denimhame: Levi’s / Toppi: Stradivarius / Sandaalit: Swedish Hasbeens / Korikassi: & Other Stories
