Koko viikonlopun on vaivannut orastelevan flunssan oireet ja oleminen ollut tasapainoilua siinä, pitäisikö levätä vai lähteäkö liikkeelle. Ei muuten, mutta en niin millään haluaisi olla kipeänä ensi viikon reissuilla. Olenkin yrittänyt levähtää ne hetket kun olen ollut kotona, kuten vaikka perjantai-illan ja rauhallisen lauantaiaamun. Tänään suuntasin nykytanssinäytökseen Kaapelitehtaalle ja eilen oli pikkujoulukauden korkkaus blogikollegoiden kanssa.
En ole vähään aikaan käynyt ulkona illanvietossa, joten oli kiva käyttää hieman juhlavampi tilaisuus hyväksi ja kaivaa kaapista päälle jotain arjesta poikkeavaa. Sametti ihastuttaa tänäkin talvena erityisen paljon ja toivoisin löytäväni arkikäyttöön sopivan samettihameen.
Tämän samettimekon kohdalla tosin jäin miettimään, mahtaakohan se näyttää ihan 70-luvun sohvanpäälliseltä. Mahdollisesti, mutta tykkään siitä sekin uhalla, että mekossa on pikkuiset olkatoppaukset, joita lähtökohtaisesti välttelen ihan sen takia, että hartiani ovat muutenkin varsin selkeät ja vahvat, enkä niin välitä korostaa sitä ominaisuutta. Mutta tässä mekossa se ei jotenkin häiritse. Ehkä kietaisumallisuus tuo sopivaa siroutta yhdessä syvään uurretun pääntien kanssa.
Juhlakauteen sopivat korvakorut löysin sattumalta Sofinahista. Harmikseni ohikulkumatkalla huomasin liikkeen olevan lopettamassa ja koko valikoiman olevan isossa alennuksessa, joten en voinut olla tarttumatta tarjoukseen, jossa sain kahdet korvakorut yhden hinnalla. Etenkin kun olin samoja korvakoruja pyöritellyt jo pari kuukautta sitten. Ehkä nappaan toiset niistä Roomaankin mukaan, ja saatanpa pakata tämän mekonkin illallista ajatellen. Saa nähdä, pitäisi jossain välissä ehtiä ja jaksaa pakata, mutta alkuviikko näyttää vähän huolestuttavan kiireiselle. Toisaalta, on sitä ennenkin myöhään edellisyönä ladottu vaatteita matkalaukkuun, joten kai se niinkin toimisi.
Samettimekko: & Other Stories / Laukku: Rebekka Minkoff / Korvakorut: Lily and Rose
Mekkokuvat: Nina, Tunnetila
