Harvoin reissukohteen valinta on ollut niin pitkä ja polveileva projekti kuin tänä kesänä.
Suunnitelma on vaihtunut tiuhaan, ja yhtenä viikkona olemme vakavissamme tutkineet potentiaalisia autoreittejä Etelä-Ranskaan, sillä olen jo hetken ikävöinyt takaisin tutuille kulmille. Toisena hetkenä googlehauissa on etsitty nähtävää Kazakstanista. Kun Ranska alkoi kuulostaa potentiaaliselta, mies innostui jalkapallon MM-kisojen seurauksena Kroatian historiasta.
Sitten googlataan taas.
Sumplitaan reittiä, jossa minä, Kroatiassa jo reissanneena, näkisin jotain uutta ja mies näkisi hänelle uutta kohdetta. Kun Kroatian ja Italian yhdistäminen alkaa vaikuttaa varteenotettavalta, nousee pöydälle ehkä helteiden ansiosta ihan yllättäen Färsaaret, tuo yksi haavekohteeni. Olisimme olleet valmiit vaihtamaan lennosta siihen, mutta näin lyhyellä varoitusajalla se alkoi muuttua turhan hankalaksi.
Niinpä suunnitelma eli jälleen.
Suuri ympyrä ikään kuin sulkeutuu kun lopulta palaamme takaisin alkuperäiseen, vain kääntäen asetelman ympäri. Ukrainasta ja Moldovasta puhuimme jo keväällä. Viime viikolla puhuimme vain Moldovasta, tällä viikolla Moldovasta ja Ukrainasta. Jos aiemmin ajatuksena oli tehdä Ukrainasta pääkohde, tänään varattujen lentojen kautta Moldova okin se.
Pienen matkabudjetin takia tuntui järkevältä jättää Pohjois-Ukrainan kiertäminen toiseen kertaan ja keskittyä nyt edullisempaan Moldovaan. Lentoja silmäillessä kuitenkin totesin, ettei pysähtyminen Kiovassa tuo mahdottomasti lisää hintaa, sitä kautta kun kuitenkin on Moldovan pääkaupunkion Chisinauhun mentävä. Niinpä viime hetkellä päätimme lisätä reissuun poikkeamisen Kiovassa, ensi ajattelimme vain vuorokautta, mutta kun mies sai ujutettua työasian samaan reissuun, päädyimmekin lopulta pariin päivään. Näin ehdimme nähdä vähän Kiovaa ja mies saa hetkensä työlle. Moldova sen sijaan päähuomion.
Mitä enemmän Moldovaan perehdyn, sitä enemmän innostun.
Miten onkaan tuo maa onnistunut jäämään aiemmin mielessäni niin varjoon, sillä sehän vaikuttaaa mitä ihastuttavimmalta kohteelta! Pelkän pääkaupungin näkeminen tuskin antaisi riittävää tuntumaa maahan, joten tarkoitus on ottaa aikaa, lomailla ja reissata maan sisällä.
Pääkaupunkin lähialueiden lisäksi listalla on ainakin Transnistria, maa, jota ei ole. Kuinka moni tiesi, että niin läheltä löytyy jo lähes kolmekymmentä vuotta sitten yksipuolisesti itsenäistynyt valtio omalla valuutalla, jota muut eivät ole tunnustaneet? Minä en. Tai tiesin kyllä alueesta, jota on pidetty matkailijan näkökulmasta arveluttavana, mutten perehtynyt asiaan sen tarkemmin. Olisi ehkä pitänyt.
Tänä päivänä paljon on muuttunut ja Transnistrian pääkaupunki Tiraspol (eli virallisesti Moldovan toiseksi suurin kaupunki) on nyt ehdottomasti vierailulistalla. Rajamuodollisuuksien ja matkailijalupien myötä tosin vain päiväretken muodossa.
Sitten Moldovan viinitilat, ehdottomasti. Kuinka paljon niitä jo onkaan! Niitä on lukuisia. Historiallisia, kookkaita ja kauniita. Yhden niistä on sanottu kuuluvan maailman 15 kauneimman viinitilan joukkoon. Siinä jo houkutinta poiketa paikalla. Taustatyöllä löysin nuorekkaan tilan ihan kaakkoiskulmasta, yhdeltä viinialueista. ”Bike&Wine” mainostaa seutu ja tarjoaa reittivaihtoehtoja viinitilojen keskellä. Pyöräilyä viljelmien lomassa, uimista ja illallista tunnelmallisessa miljöössä – täydellistä!
Sitten luostarit ja luonnonpuistot, kuten vaikka Old Orhei päiväretkenä Chisinausta. En enää tiedä, riittääkö matkaan varatut päivät mihinkään, etenkään siihen, että tavoitteena oli todella rauhoittaa loma ja ottaa ihan vain kivaa aikaa yhdessä, eikä seikkailla aamusta iltaan kuten Kaukasuksen matkalla. Näköjään kuitenkin mieli silti vetää aktiivisuuteen, mutta ehkä täytyy yrittää löytää riittävän rauhallinen yhdistelmä.
Vielä en tiedä vuokraammeko auton vai liikuimme bussein, mutta ainakin on hetki aikaa suunnitella. Mikäli sinulla on tuoreita Kiovan ja Moldovan vinkkejä, niin kerro toki – mielelläni otan vastaan suosituksia!
Kuvat: Ilona, Torpan tyttö
